Hyvä ääniympäristö on tärkeä osa muistisairaiden laadukasta asumista

Muistisairaiden määrän arvioidaan lähes tuplaantuvan seuraavan 30 vuoden aikana. Esteetön kuunteluympäristö ja hyvä akustiikka tukevat muistisairaan jokapäiväistä elämää ja itsenäistä arkea.

Asiantuntijahaastattelut Tutkimukset/Artikkelit Terveydenhuolto Living space elderly care

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen SOTERA-tutkimusryhmä etsii yhdessä valtion toimijoiden, kuntien ja yritysten kanssa uusia ratkaisuja muistisairaiden asumiseen MonIA-hankkeessa (Monimuotoista integroitua asumista muistisairaille). Hankkeen keskeinen tutkimuskysymys on: Mitkä ovat asumisen ja asuinympäristön kehittämisratkaisut, joita tarvitaan muistisairaiden ihmisten arjessa pärjäämisen tukemiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi osana yhteisöä?

Taustana hankkeelle on kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Alzheimer Europe arvioi vuoden 2019 raportissaan muistisairautta sairastavien henkilöiden määrän Suomessa lähes tuplaantuvan seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. Muistisairaita oli Suomessa vuonna 2018 noin 96 000 ja määrän arvioidaan kasvavan 172 000:een vuoteen 2050 mennessä.

Ecophon tekee aktiivisesti tutkimusyhteistyötä ääniympäristöltään esteettömien asuin- ja työympäristöjen puolesta ja kiinnostui hankkeesta heti siitä kuultuaan.

– Olemme olleet aikaisemminkin selvittämässä muistisairaiden asumisympäristöjä ja etenkin niiden akustisia ratkaisuja. Ääniympäristö vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin merkittävästi. MonIA-hankkeessa tulee tämä näkökohta esiin tärkeänä tekijänä muiden muistisairaiden elämistä tukevien ratkaisuiden kanssa, toteaa Ecophonin terveydenhuollon tilojen konseptikehittäjä Jyrki Kilpikari.

Tavoitteena yhteisölliset, monimuotoiset ja inklusiiviset asumisratkaisut

MonIA-hanketta vetää Aalto-yliopiston professori Laura Arpiainen. Hänen erityisalansa on terveyttä ja hyvinvointia tukeva arkkitehtuuri. Tutkijatohtori Ira Verma on pitkään ollut mukana palveluasumiseen liittyvissä hankkeissa ja hän toimii myös MonIA-hankkeessa diplomityötään tekevän Viivi Salmisen ohjaajana.

– Suomessa on käynnissä samanaikaisesti sekä ikä- että palvelurakenteen muutos, mikä tekee muisti- ja ikäystävällisen suunnittelun kehittämisestä yhä keskeisempää. Muistisairaiden toimintaympäristöissä ääniympäristö ja mahdollisuus säätää virikkeiden määrää ovat tärkeitä seikkoja. Erityisesti kuulemiseen ja keskittymiseen liittyvät toiminnot vaativat taustamelun vaimentamista, Ira Verma toteaa.

Toiminta- ja asukaslähtöiselle tilasuunnittelulle selkeä tarve

Uusia asumisratkaisuja tarvitaan, sillä nykyisissä palveluasumiseen tarkoitetuissa tiloissa muistisairaana toimiminen voi Verman mukaan olla haastavaa.

– Monissa olemassa olevissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä on suuria, kaikuisia ja hälyisiä ruokailu- ja yhteistiloja, joiden äänimaailma voi aiheuttaa pelkoa tai ahdistusta. Tilat pitäisikin suunnitella niin, että niitä voidaan jakaa pienempiin alueisiin toiminnan mukaan. Mahdollisuus välillä vetäytyä omaan rauhaan vähentää asukkaiden levottomuutta.

Myös rakennusmateriaaleilla, kuten ääntä vaimentavalla alakattoratkaisulla ja seinälevyillä, sekä sisustuksella voidaan vaikuttaa äänimaailmaan.

– Monesti ikääntyneiden asumisyksiöt ovat hyvin pelkistettyjä sisustukseltaan: matot, pehmeät sohvat, tyynyt ja koriste-esineet on poistettu joko turvallisuuden tai puhtaanapidon takia. Näillä on kuitenkin vaikutusta tilojen kodikkuuteen ja ääniympäristöön, Verma huomauttaa.

Muistiystävällisen ääniympäristön ohjetaulukosta apua suunnitteluun

Arkkitehtuurin maisteriopiskelija Viivi Salmisen ”Akustinen suunnittelu muistiystävällisessä asumisessa”- diplomityön päätavoite on kehittää olemassa olevin tietojen perusteella ohjeita muistisairaiden asumista ja hyvinvointia tukevan ääniympäristön toteuttamiseksi. Tavoitteena on myös tuoda ihmislähtöisempää näkökulmaa akustiseen suunnitteluun, huomioida asuinympäristön rooli osana hoitoa sekä tunnistaa muistisairaille suunnatun ympäristön erikoispiirteitä ja tarpeita muistiystävällisen ympäristön kehittämiseksi. Muisti- ja ikäystävällisellä asuinympäristöllä tarkoitetaan tässä työssä esteetöntä, helposti käytettävää ja ymmärrettävää ympäristöä.

­– Ääniympäristön suunnittelua ohjaavissa asetuksissa ja ohjeissa ei ole huomioitu muistisairaita, ja toisaalta muistisairaiden ympäristöjä koskevat suunnitteluoppaat harvoin käsittelevät tilojen akustiikkaa. Ohjeistus helpottaa tilannetta tarjoamalla koottua tietoa ääniympäristön suunnittelusta muistisairaille, sekä tuomalla äänisuunnittelun tärkeyden esille osana muistiystävällisiä ympäristöjä. Lisäksi se tarjoaa pohjan käytännön toteutukselle, jonka kautta voidaan muokata entistä toimivampia suosituksia ja sitä myötä rakennuksia, Salminen toteaa.

Ääniympäristöllä merkittävä rooli hyvinvoinnin edistämisessä

Ääniympäristön laatua määrittävät Salmisen mukaan korostetusti perinteiset akustiikkamittaukset, joihin pohjautuva suunnittelu ei kuitenkaan takaa viihtyisää ääniympäristöä: varsinkaan muistisairaalle henkilölle.

– Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että hyvä ääniympäristö on laaja kokonaisuus, joka koostuu muustakin kuin äänen vaimentamisesta. Siihen liittyy myös, miten ääniympäristö lopulta koetaan. Mielestäni hyvä ääniympäristö muistisairaille on esteetön, tuttu, aistiystävällinen, sekä tilan toimintojen ja käyttäjän huomioiva.

Kun ääniympäristö huomioidaan tilasuunnittelussa projektin alusta lähtien, on lopputuloksena monipuolisempi ja tasapainoisempi tilakokemus.

– Aisti- ja ääniympäristöllä on valtava vaikutus muistisairaan henkilön hyvinvointiin ja sujuvaan arkeen. Erityisen tärkeä rooli ääniympäristöllä on kanssakäymistilanteiden tukemisessa, sillä muistisairaus tuo usein haasteita kuullun ymmärtämiseen ja keskustelujen ylläpitämiseen. Tutkimuksissa on myös havaittu ääniympäristön suunnittelun vaikuttavan muistisairaiden elämänlaatuun parantamalla unen laatua sekä vähentämällä levottomuutta, ahdistusta, käyttäytymisoireita, psykoaktiivisten lääkkeiden käyttöä sekä hoitajiin ja henkilökuntaan kohdistuvaa stressiä, Salminen summaa.

Kuvituskuva palvelukeskus Onnelanpolulta Lahdesta: Kari Palsila

Aalto-yliopiston Sosiaali- ja terveysalan rakentamisen tutkimusryhmän (SOTERA) vetämän MonIA-hankkeen tarkoituksena on tutkia ja suunnitella uusia joustavia asumisratkaisuja kotona asumisen ja tehostetun palveluasumisen väliin. Tavoitteena on tukea yhteisöllisiä, monimuotoisia ja inklusiivisia ratkaisuja sekä vähentää lievästi muistisairaiden ikääntyneiden yhteiskunnallista eristämistä. Hankkeessa ovat Aalto-yliopiston lisäksi mukana Ympäristöministeriö; Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA; Helsingin, Jyväskylän, Porin, Porvoon ja Kirkkonummen kaupungit; HEKA Oy; Yrjö ja Hanna Kodit sekä Saint-Gobain Finland Oy / Ecophon.