... / Tietoja Ecophonista / ECO Magazine / Oppimistilojen koko potentiaali hyötykäyttöön

Oppimistilojen koko potentiaali hyötykäyttöön

Unlocking learning spaces

Bodil Bøjerin tutkimusprojekti, ”Unlocking learning spaces”, on yhteistyöhanke, jossa ovat mukana  Rune Fjord Studio ja KADK, Tanskan kunikaallisen taideakatemian arkkitehtuurikulun muotoilu- ja konservointiosasto. Tanskalainen Rune Fjord Studio toteuttaa taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin yhdistäviä kehitysprojekteja.

Uusi Hyllievångin koulu Malmössä valitsi ratkaisun, jossa on sekä luokkahuoneita, avoimia tiloja että pieniä työhuoneita. Seuraavassa pääset tutustumaan opettajan, arkkitehdin ja tutkijan ajatuksiin nykyaikaisesta koulusuunnittelusta. 

Esikoulu- ja draamaopettaja Fredrik Andersson esittelee meille äskettäin rakennettua Hyllievångin koulua. Aloitamme esittelykierroksen keittiöosastolla varustetusta avotilasta. Pohjaratkaisu rakentuu ”työryhmäalueista”, joista kussakin on kuusi luokkahuonetta, erikokoisia ryhmähuoneita ja tilat henkilöstölle.

”Tämä auttaa meitä työskentelemään tiiminä ja nivouttamaan opetettavat aineet toisiinsa. Pienemmät tilat on omistettu esimerkiksi matematiikalle, kielille tai IT:lle”, Fredrik selittää.

Hänellä on paljon kokemusta opetusympäristöistä sekä tiloista, joiden suunnittelussa on huomioitu oppilaiden ominaisuudet ja suoritettavat tehtävät. Fredrik korostaa, että on tärkeää sovittaa opetustilat oppilaiden tarpeiden ja ehdotusten mukaan.

”Meillä aikuisilla on taipumus suunnitella ja päättää etukäteen, miten kutakin huonetta tulisi käyttää. Kun lapset sitten tulevat tiloihin, he käyttävät niitä aivan eri tavalla.” 

Poikkeaa hyvin paljon muista kouluista

Fredrik Andersson

Fredrik Andersson, peruskoulu- ja draamaopettaja Hyllievångin koulusta.

 

Kun menemme yhteen ryhmähuoneista, huomaamme selvästi äänenvaimennuksen vaikutuksen. Pitkistä seinistä yhtä käytetään suurena ilmoitustauluna, joka samalla vaimentaa ääntä. Myös kokolattiamatot vaimentavat ääntä ja luovat levollisuutta ja helpottavat keskittymistä.

”Huomaan suuren eron verrattuna muihin kouluihin, joissa olen työskennellyt. Näissä luokkahuoneissa koko luokka voi laulaa yhdessä ilman minkäänlaisia ongelmia.”

Kaikissa luokkahuoneissa on tilaa 30 lapselle. Kun oppilaiden pitää tehdä omia tehtäviään, he voivat mennä eri huoneisiin ja tiloihin joko keskittymään tai tekemään yhteistyötä tehtävistään riippuen. Draamaopettajana Fredrik painottaa liikkeen ja tilan merkitystä niin sisä- kuin ulkotiloissakin.

”Olemme opettaneet esikoululuokalle esimerkiksi puiden kasvua ja sitä, miten puun iän voi nähdä vuosirenkaista. Esittääksemme sen havainnollisesti pyysimme lapsia ryhmittymään renkaiksi. Se vaatii tilaa.”

Paljon innovatiivisia ratkaisuja

Hyllievångin koulun piha on jaettu pienempiin alueisiin erilaisia liikunnallisia ja muita aktiviteetteja varten. Siellä on keinuja, kiipeilytelineitä, koripallokenttä, monikäyttöinen alue jalkapallolle ja muille peleille, sählykenttä, pingispöytiä, pituushyppypaikka ja juoksurata. Rakennuksen sivulla on paljon istuimia niille, jotka tarvitsevat omaa rauhaa.  Aidan sijasta koko koulupiha on rajattu pintavesiojalla, jota voidaan hyödyntää myös opiskeltaessa kestävää kehitystä ja muita veteen liittyviä asioita. Myös rakennuksen kolmannessa ja ylimmässä kerroksessa olevia kattoterasseja käytetään opetukseen.

Hyllievångin koulussa on useita muita innovatiivisia ratkaisuja. Rakennuksessa ei ole periaatteessa lainkaan huoneita tai nurkkia, joissa kiusaamista ei huomattaisi. Sähköjohdot sekä ilmanvaihto- ja vesiputket ovat osittain näkyvissä lasin takana, minkä ansiosta niitä voidaan käyttää opetustarkoituksiin. Katolle on asennettu aurinkopaneelit, ja niiden tuottama sähkö on selvästi luettavissa koulun sisäänkäyntiaulassa olevalta näytöltä.

Tämän päivän digitaalisessa maailmassa meidän on löydettävä täysin uusia työskentelytapoja.

Vähemmän painoarvoa luokkahuoneille

Arkkitehtistudio Liljewall Arkitekter voitti Hyllievångin koulun suunnittelukilpailun konseptillaan passiivitaloksi suunnitellusta tulevaisuuden koulusta. Stefan Östman, projektin pääsuunnittelija, on erikoistunut opetusympäristöihin. Hän suosittelee voimakkaasti vähentämään luokkahuoneiden painoarvoa pääopetustilana.

”Opettajat pitävät vieläkin kiinni ajatuksesta, että koulussa on oltava 60 neliömetrin luokkahuoneet, joissa on tilaa 30 oppilaalle. Tämä järjestely on peräisin 1700-luvulta ja perustuu yksisuuntaiseen kommunikaatioon. Tämän päivän digitaalisessa maailmassa meidän on löydettävä täysin uusia työskentelytapoja.”

Stefan huomauttaa, että kaikki oppilaat ovat harvoin yhtä aikaa samassa luokkahuoneessa.

”On tilojen hukkakäyttöä, jos jokaiselle luokalle on oma luokkahuone. Mutta tämä oli yksi Hyllievångin koululle asetetuista vaatimuksista, joten sisällytimme avoimiin tiloihin ryhmätyöhön varattuja alueita.”

Avoimien opetustilojen suunnittelussa tarvitaan myös äänenvaimennusta

Avoimia opetustiloja suunnitellessa pelkkä akustiikkakatto ei riitä –  tarvitaan myös ääntä vaimentavia seinälevyjä. Pienet ryhmähuoneet rikkovat tilan yhtenäisyyden ja täysin suoria seiniä vältetään.

Äänen ja valon merkitys

Avoimet tilat asettavat akustiikalle kovan haasteen. Hyllievångin koulun suuret lasitetut alueet eivät nekään tarjoa kovin hyviä edellytyksiä hyvälle akustiikalle.

”On tärkeää luoda avoimelta ja miellyttävältä tuntuva ympäristö, jossa kaikki voivat nähdä toisensa ja tulla nähdyiksi. Samalla on olennaisen tärkeää, että tiloissa on hyvä ääniympäristö”, Stefan selittää.

”Akustiikkakatto ei riitä –  tarvitaan myös ääntä vaimentavia seinälevyjä. Ja kattojen äänenvaimennus on saatava riittäväksi asentamalla alakatto oikealla korkeudelle välipohjasta.”

Myös avotilojen muotoilu vaikuttaa äänenvaimennukseen. Täällä ei ole monta suoraa seinää. Pienet ryhmähuoneet rikkovat tilan yhtenäisyyden, ja osa tilasta on erotettu keittiöalueeksi.

”Minusta rajattuja osia voisi olla enemmänkin, sekä akustiikan vuoksi että tilan monikäyttöisyyden lisäämiseksi”, Stefan sanoo.

Johto ja opettajat mukaan

Miten aktiviteettipohjaiseen suunnitteluun perustuvat innovatiiviset oppimisympäristöt pitäisi tuoda ympäristöihin, joihin perinteinen luokkahuonekonsepti on lujasti juurtunut? Tutkijana Tanskan kuninkaallisen taideakatemian arkkitehtuurikoulussa (KADK) Kööpenhaminassa työskentelevä Bodil Bøjer tutkii parhaillaan innovatiivisia oppimisympäristöjä ja sitä, miten fyysinen ympäristö voi tukea oppimista. Hän uskoo, ettei onnistumisen tärkein tekijä ole tietynlainen suunnittelu; tärkeintä on johdon ja opettajien osallistuminen suunnitteluun.

Suurin haaste on uskaltaa investoida koulujen varsinaiseen suunnitteluprosessiin.

”Opettajat ovat niin tottuneita luokkahuoneisiin. Uusia rakennuksia tai täysin uudentyyppisiä muutosratkaisuja ei voi luoda ja odottaa, että kaikki toimisi automaattisesti. Kulttuurimuutos tarvitsee aikaa. Suurin haaste on uskaltaa investoida koulujen varsinaiseen suunnitteluprosessiin.”

Opetustilojen eri tilatyypit

A range from closed to open learning spaces to give context of where street spaces fit in schools. Based on Dovey & Fisher’s learning space typologies (2014) adapted by Soccio & Cleveland (2015) with street spaces highlighted.

 Bi-folding wall 
 Solid wall

  Store rooms
  Classrooms

   Street space
   Commons

Uusia rooleja opettajille

Bodil huomauttaa, että opettajien on ehdottomasti tultava mukaan jo suunnitteluvaiheessa, ja koulun johdon ja konsulttien kuunneltava herkällä korvalla opettajien tarpeita ja näkemyksiä.

”Opettajien roolit kokevat täydellisen muutoksen. Puhumme siirtymisestä opettajakeskeisestä oppilaskeskeiseen oppimiseen. Innovatiivisessa oppimisympäristössä opettaja on enemmänkin fasilitaattori.”

Innovatiivisten oppimisympäristöjen muotoilu voi vaihdella riippuen käytettävistä opetusmenetelmistä. Yhteistä niille on mahdollisuus valita erilaisia oppimisympäristöjä kulloisenkin aktiviteetin ja lasten tarpeiden mukaan.

”Oppilaat hyötyvät siitä, että heidän tarpeisiinsa voidaan valita paras oppimistila. Perinteiset luokkahuoneet ovat hyvin samanlaisia, samanlaisine pöytineen ja tuoleineen.”

Käytävätiloihin merkityt eri aktiviteetit

Esimerkkejä tyypillisistä aktiviteeteista, joita voidaan sijoittaa käytäville - eri aktsiviteetit kuvattu eri väreillä - by Bodil Bøjer Ind Phd, KADK & Rune Fjord Studio.

   Luokkahuone
   Ryhmätyötila
  Sosiaalitila
  Hiljainen alue
   Varasto
  

Bodil ei kuitenkaan odota, että perinteiset luokkahuoneet häviävät täysin kouluista.

”Koulut tarvitsevat aina tilan kokoontumiseen ja ohjeiden antamiseen.”

Mutta kouluissa on alettu epäilemättä antaa enemmän painoarvoa yhteistoiminnalliselle oppimiselle, ja että sille on tärkeää tarjota tiloja. Myös muiden, perinteisistä luokkahuoneista poikkeavien vapaamuotoisten oppimisympäristöjen tarve on kasvussa. Opettajien ja oppilaiden on oltava valmiita valitsemaan, missä, milloin ja kenen kanssa he haluavat opiskella.

”Vapaamuotoiset oppimisympäristöt näyttelevät avainroolia tämän siirtymävaiheen aikana. Ne rohkaisevat oppilaita ottamaan enemmän vastuuta, luottamaan itseensä ja osallistumaan aktiivisemmin opiskeluunsa. Vapaamuotoiset tilat ovat joustavampia ja sovitettavissa erilaisiin aktiviteetteihin”, Bodil sanoo. 

Teksti: Lars Wirtén  

Kuvat: Teddy Strandqvist

 

Ota yhteyttä

 


Mai-Britt Beldam

Central Concept Developer - Health Care

Send an email to Mai-Britt >>

     
 

Frans Davidsson

Central Concept Developer - Office

Send an email to Frans>>

 

     
 

Colin Campbell

Central Concept Developer - Education

Send an email to Colin>>

 

     

Toimintapohjainen akustiikkasuunnittelu

Mitä tulee huomioida parhaan mahdollisen äänimaailman saavuttamiseksi opetustiloihin.

LUE LISÄÄ

Opetustilat

Akustiikkaratkaisut koulun kaikkiin tiloihin

Lue lisää

Ota yhteyttä

 


Mai-Britt Beldam

Central Concept Developer - Health Care

Send an email to Mai-Britt >>

     
 

Frans Davidsson

Central Concept Developer - Office

Send an email to Frans>>

 

     
 

Colin Campbell

Central Concept Developer - Education

Send an email to Colin>>