... / Tietoja Ecophonista / ECO Magazine / Bergsjön Terveyskeskus

Bergsjön Terveyskeskus

Palkintoja saanut ratkaisu

Bergsjön Terveyskeskus voitti parhaan rakennuksen palkinnon Terveys-kategoriassa arvostetussa World Architecture Festival 2016 -kilpailussa.

Sen suunnitteli Gert Wingårdh ja Anders Olausson Wingårdh -arkkitehtitoimistosta.

Kevyessä tuulenvireessä rauhallisesti huojuvat trooppiset kasvit – paratiisimainen ympäristö, jonka vain harva yhdistää terveyskeskuksiin. Mutta juuri se toivottaa potilaat tervetulleeksi Göteborgin laitamille monikulttuuriseen Bergsjöniin rakennetussa terveyskeskuksessa.  

Rauhallinen keidas muutoin sekasortoisessa ja rauhattomassa lähiössä. 

Onko se konferenssikeskus? Tai ehkäpä Dotcom-yrityksen Ruotsin toimisto Silicon Valleyssä? Ei, se on Bergsjönin terveyskeskus, joka kimaltaa kuin rubiini hämärän laskeutuessa moniongelmaisen lähiön ylle. Täällä on käytössä Ruotsissa harvinainen avovastaanotto. Siitä on tullut suuri menestys vehreiden sisätilojen ja huolellisesti harkitun ääniympäristön ansiosta. Potilaita virtaa vastaanotolle alueella, jossa ei juuri luoteta yhteiskunnan instituutioihin ja palveluihin.

Bergsjön on lähiö, jossa on vakavia sosiaalisia ongelmia. Poliisi on luokitellut sen ”erityisen haavoittuvaksi alueeksi”, siis alueeksi, jolla on ”matala sosioekonominen status ja jossa rikollisilla on vaikutusta paikalliseen yhteisöön”. Uusien maahanmuuttajien osuus on korkea, siellä asuu lähellä toisiaan paljon ihmisiä, joiden kulttuurinen ja etninen tausta on erilainen.

 

Christer Andersson

Christer Andersson, Bergsjön terveyskeskuksen lääkäri ja johtaja.

Avovastaanotto keventää ensihoidon kuormitusta

Toiminnanjohtaja Christer Andersson selittää keskuksen omistavan Nötkärnanin hoitofilosofiaa ja työtapaa:

”Täällä asuu ihmisiä lähinnä Afrikasta, Lähi-idästä ja Balkanilta. Asiaa tutkittuamme tulimme siihen tulokseen, että automatisoitu puhelinvarausjärjestelmä vaikeuttaa heidän hoitoon pääsyä Ruotsissa. Niinpä monet Bergsjönissä asuvat tulivat päivystykseen, vaikka heidän vaivansa olivat pieniä. Siksi valitsimme avovastaanoton, sillä siinä potilas voi tulla suoraan meille ja voi siitä huolimatta valita lääkärin, jolle haluaa. Tavoitteemme on varmistaa hyvä hoidon saatavuus ja samalla jatkuvuus niin, että potilaat pääsevät aina samalle lääkärille ja sairaanhoitajalle.”

Rakennus ilmassa

Ratkaisu on osoittautunut menestykseksi 16 500 asukkaan Bergsjönissä. Kun Nötkärnan avasi terveyskeskuksen Bergsjönissä vuonna 2009, sillä oli palkkalistoillaan kaksi lääkäriä. Nyt lääkäreitä on 15, rekisteröityjä potilaita 15 000 ja yritys tekee kovasti työtä pystyäkseen vastaamaan kysyntään.

Kovan kasvun vuoksi terveyskeskuksen tilat kävivät nopeasti ahtaiksi. Bergsjönissä ei kuitenkaan ollut myytävänä vapaita tiloja. Ja ainoa alue, jonne rakennusluvan saattoi saada, oli keskustassa sijaitseva pysäköintipaikka. Mutta sieltä Nötkärnan ei saanut ostaa maata. Sitten, kesällä 2012, Christer Andersson sattui kuuntelemaan radiosta ”Sommar”-ohjelmaa, jossa haastateltiin norjalaista hotelliyrittäjää Petter Stordalenia.

”Hänellä oli ollut yhdessä hotelliprojektissaan vastaava ongelma, jonka hän ratkaisi rakentamalla hotellin pilarien varaan. Siitä sain ajatuksen, että ehkäpä me saisimme luvan ostaa pysäköintipaikan yläpuolisen ilmatilan”, Christer Andersson kertoo.

Sen Nötkärnan sai. Göteborgin kaupungin rakennusvirasto innostui ajatuksesta hyödyntää jo ”pilattua” pintaa. 

Antoi kipinän seuraavaan ideaan

Jos nyt rakentaisimme omat tilat, miksemme loisi jotakin erottuvaa – jotakin puoleensavetävää, josta alueella asuvat voisivat olla ylpeitä ja iloisia? 

Rakennus, joka sopii työtapoihin

”Jos nyt rakentaisimme omat tilat, miksemme loisi jotakin erottuvaa – jotakin puoleensavetävää, josta alueella asuvat voisivat olla ylpeitä ja iloisia? Halusimme myös näyttää, että aiomme pysyä täällä ja edistää kaupungin kehitystä. Ennen kaikkea halusimme rakentaa jotakin, joka sopisi tapaamme tehdä työtä.”

Haasteena, pilareiden varaan rakentamisen ohella, oli suunnitella terveyskeskus niin suureksi, että se voisi ottaa vastaan huomattavasti enemmän potilaita ja tuntua siitä huolimatta edelleen turvallisen ja miellyttävän läheiseltä ja pieneltä. Aivan yhtä tärkeää oli tarjota hyvän työympäristön ja suojata potilaiden yksityisyyden.

Bergsjon health centre exterior

”Ymmärsin, että tarvitsimme luovan arkkitehdin, joka ymmärtäisi työtapamme ja pystyisi muuntamaan sen fyysiseksi rakenteeksi.”

Christer Andersson tähtäsi korkealle ja otti vuonna 2013 yhteyttä Gert Wingårdhiin, yhteen Ruotsin ansioituneimmista arkkitehdeista. Hän kiinnostui Christerin ajatuksista ja antoi toimeksiannon Anders Olaussonille, yhdelle arkkitehdeistaan. Erään tapaamisen jälkeen Wingårdhs sitten esitti suunnitelmastaan mallin ja luonnoksen.

”Olemme pysyneet siinä koko projektin ajan”, Christer Andersson toteaa.

Värikäs ulkonäkö viestii luottamusta tulevaisuuteen

Uusi terveyskeskus avasi ovensa 23. toukokuuta 2016 ja se on antanut Bergsjönille uuden hyvin erottuvan maamerkin. Ulkopinnan voimakkaat, vaihtuvat värit nostavat rakennuksen näkyvästi esiin ankeasta lähiöympäristöstä.

”Muoto on yksinkertaisen pelkistetty, lähes väistämätön ratkaisu ongelmaan. Rakennuksesta oli tehtävä suorakulmainen, sillä sitä ei voinut tukea muulla tavalla kuin sijoittamalla pilarit maanalaisen pysäköintitalon pilariruudukon päälle”, arkkitehti Anders Olausson kertoo. 

”Julkisivu on vastaus tilaajan toiveeseen tehdä rakennuksesta värikäs – optimistinen signaali, joka kertoo tulevaisuudenuskosta. Yritimme sen vuoksi tehdä väristä julkisivun tärkeimmän nimittäjän ja tutkimme etevien taiteilijoiden tapaa käyttää värejä. Erityisesti meitä kiinnosti taidemaalari Mark Rothko, joka lisäsi maalauksiinsa värejä kerros kerrokselta niin, että ne saivat pinnan välkehtimään. Yritimme jäljitellä tätä vaikutusta painamalla limittäisiä kuvioita tavallisten eristyslasielementtien molemmille lasilevyille.”

Avovastaanotollamme kävijät voivat joutua odottamaan parikin tuntia. Jos he jaksavat odottaa hieman pidempään, pystymme hoitamaan useampia potilaita. 

The waiting room at Bergsjön health centre

Paratiisi odotushuoneessa

Ensimmäinen asia, jonka vierailijat kohtaavat sisällä terveyskeskuksessa, on suuri näyttö, jossa on kaikkien lääkäreiden ja sairaanhoitajien nimet ja tavoitettavuus. Odotushuonetta, joka on keskellä rakennusta ilmoittautumisalueen vieressä, ympäröivät lasitetut valopihat, jotka on täytetty keinotekoisessa tuulessa huojuvilla trooppisilla kasveilla. Alue on vehmas, vihreä ja harmoninen.

”Se oli Gert Wingårdhin idea. Kerrotaan, että somalialaisen sanonnan mukaan paratiisi on vehreä vehmas Adenin lahden toisella puolella. Se ilmaisee levollisuutta ja harmoniaa. Avovastaanotollamme kävijät voivat joutua odottamaan parikin tuntia. Jos he jaksavat odottaa hieman pidempään, pystymme hoitamaan useampia potilaita. Siksi on tärkeää, että odotustila on viihtyisä”, Christer Andersson selittää.

”Koko avovastaanoton perusajatus on sovitettu vastaamaan potilaiden kotimaissa vallalla olevaa käytäntöä. Halusimme madaltaa heidän kynnystä tulla meille, hakea hoitoa ja kertoa terveyshuolistaan. Pelko sairaudesta on tavallisin syy hakeutua hoitoon etnisestä tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. Se on yleisinhimillistä.”

”Jos turvapaikan hakuprosessisi on kesken, olet ehkä joutunut erilleen perheestäsi ja lähtemään kodistasi, olet todennäköisesti vielä enemmän huolissasi terveydestäsi.”

Suuret vaatimukset tila- ja akustiikkaratkaisulle

Avovastaanotolla on aina paljon väkeä.

”Eivätkä potilaat useinkaan tule yksin. Mukana saattaa olla useita perheenjäseniä ja tulkki”, Christer Andersson sanoo.

Nötkärnanin työtapa asettaa sen vuoksi suuret vaatimukset sekä tila- että akustiikkaratkaisulle. Tilaratkaisussa potilasvirta on jaettu kolmeen osaan potilaiden tarpeista riippuen. Keskellä sijaitseva odotushuone ja laidoilla sijaitsevat vastaanottohuoneet pitävät etäisyyden vastaanottohuoneisiin minimaalisena, mikä vähentää melua ja vaimentaa keskusteluääniä.

”Käytimme akustiikkakonsulttia, joka auttoi meitä valitsemaan materiaalit ja osallistui huoneiden suunnitteluun. Rakensimme myös koetilat, joissa akustiikkaa testattiin todellisessa ympäristössä. Salassapitosyistä on tärkeää, että täytämme hoitohuoneille asetetut äänivaatimukset”, Christer Andersson sanoo.

Ääniympäristö ei saa olla häiritsevä, joten jälkikaiuntaa oli vaimennettava paljon. 

”Odotushuone on kaiken napa. Ääniympäristö ei saa olla häiritsevä, joten jälkikaiuntaa oli vaimennettava paljon. Valitettavasti lasitetut viheralueet, jotka ovat tärkeitä viihtyisyyden kannalta, eivät auta vaimentamaan ääniä. Tästä syystä tiloihin oli ehdottomasti saatava ääntä vaimentava katto ja pehmustetut huonekalut”, Anders Olausson selittää.

Christer Anderssonin mielestä hyvä ääniympäristö on tärkeää myös työympäristön kannalta.

”Loppuaikoina työympäristömme vanhassa terveyskeskuksessa kävi sietämättömäksi. Siellä oli ahdasta, äänekästä ja kaoottista, eikä työtä voinut tehdä rauhassa. Täällä kaikki toimii periaatteessa juuri niin kuin on suunniteltu.”

 

Teksti: Lars Wirtén

Kuvat: Krister Engström

Ota yhteyttä

 


Mai-Britt Beldam

Central Concept Developer - Health Care

Send an email to Mai-Britt >>

     

Terveydenhuolto

Terveellinen ääniympäristö potilaille ja henkilökunnalle

Learn more

Melu terveydenhoidossa

Hyvä ääniympäristö parantaa merkittävästi hoidon kokonaislaatua terveydenhoitolaitoksissa

Lue lisää

Lasten ensihoito-osastosta tuli parantava viidakko

Hoitohuoneet Kuningatar Silvian lasten- ja nuorten sairaalassa Göteborgissa on muutettu viidakkoteemalla sisustetuiksi ääniystävällisiksi parantaviksi huoneiksi.

Lue lisää

Ota yhteyttä

 


Mai-Britt Beldam

Central Concept Developer - Health Care

Send an email to Mai-Britt >>