Pohjoismaiset oppimisympäristöt tarkastelussa – mitä voimme oppia ja kehittää?

Pohjoismaista pedagogiikkaa pidetään maailmalla korkeassa arvossa. Kiitosta saa myös koulurakentaminen ja -suunnittelu, joita tutkitaan ja kehitetään edelleen Jyväskylän yliopiston koordinoimassa LED Nordic -hankkeessa.

Käynnissä olevan kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on ymmärtää, millaisia ovat hyvinvointia, opettamista ja oppimista tukevat oppimisympäristöt.

– Moni asia suomalaisissa ja pohjoismaisissa kouluissa on jo hyvin. Haluamme kuitenkin selvittää, mitkä asiat toimivat ja kuinka ympäristöjä voidaan kehittää entistä paremmiksi, kertoo oppimisympäristötutkija Tiina Mäkelä Jyväskylän yliopistosta. 

Alkusysäyksensä hanke sai maapallon toisella puolella. Australialainen oppimisympäristöjen soveltavan tutkimuksen verkosto LEaRN koordinoi kansainvälistä ja poikkitieteellistä ILESE-hanketta, jossa yhdistyy innovatiivisten oppimisympäristöjen ja oppilaskokemuksen tutkimus. Tätä näkökulmaa haluttiin soveltaa myös pohjoismaisessa tutkimuksessa.

– Monialainen verkosto takaa, että eri näkökulmat – niin pedagogiset, tekniset kuin arkkitehtonisetkin – kohtaavat. Yhteistyömme australialaisen hankkeen kanssa avaa myös ovia laajempaan kansainväliseen vuoropuheluun, Mäkelä kuvailee.

Enemmän kuin luokkahuone

LED Nordic -hankkeessa on mukana kuntia, yliopistoja ja yrityksiä kaikista Pohjoismaista. Yksi mukana olevista organisaatioista on Ecophon, jolla on vankka kokemus oppimisympäristöjen akustiikan kehittämisestä ja toteuttamisesta. 

– Kouluissa ääni on läsnä lakkaamatta ja kaikkialla. Tilojen akustiikka vaikuttaakin merkittävästi niin oppilaiden kuin henkilökunnan hyvinvointiin, mitä haluamme hankkeen kautta olla tukemassa, kertoo opetustilojen konseptikehittäjä Pauli Pallaskorpi Ecophonilta.

LED Nordic -hanke käynnistyi laajalla kirjallisuuskatsauksella, jossa käytiin läpi aiempia tutkimuksia pohjoismaisista kouluista. Osallistaminen nousi selkeästi esiin pohjoismaisena vahvuutena: niin opettajia kuin oppilaita otetaan mukaan oppimisympäristöjen kehittämiseen.

– Pohjoismaisessa koulusuunnittelussa hyvinvoinnin tukeminen ja tiloissa viihtyminen ovat vahvasti läsnä. Myös kestävä kehitys on nousussa, ja sen huomioimista niin rakentamisessa kuin tilojen käytössä halutaan syventää entisestään, Pallaskorpi tiivistää.

– On selvää, että erilaiset tilaratkaisut vaikuttavat sekä oppimiseen että kouluyhteisön hyvinvointiin. Näitä yhteyksiä haluamme hankkeessa tutkia tarkemmin, kertoo Mäkelä. 

Parhaimmillaan koko koulurakennus toimii oppimisvälineenä: lapset ja nuoret voivat oppia esimerkiksi akustiikasta ja hyvinvoinnista osana arkea.

Suunnittelu ja käyttö käsi kädessä

Yksi hankkeen keskeisistä huomioista liittyy avoimempiin ja muunneltaviin oppimisympäristöihin, joiden määrä on ollut kasvussa kaikissa Pohjoismaissa. Tällaiset tilat ovat olennainen osa modernia oppimista mutta vaativat samalla paljon tila- ja akustiikkasuunnittelulta.

– Muuttuva tila asettaa haasteita akustiikkaratkaisuille. Akustoivaa pintaa tarvitaan runsaasti esimerkiksi kattoon ja mahdollisuuksien mukaan seinäpinnoille, jotta äänen etenemistä ja heijastumista voidaan hallita, Pallaskorpi huomauttaa.

Vaikka tiloista suunnitellaan aiempaa avoimempia, opettajien tukeminen uusien oppimisympäristöjen tehokkaassa käytössä jää valitettavan usein puolitiehen. 

– Moderneissa opetustiloissa suunnittelijoiden ja loppukäyttäjien yhteistyö korostuu. Jos tilaa ei suunnitella käyttäjiä varten tai käytetä suunnitellulla tavalla, jäävät sen mahdollisuudet usein hyödyntämättä, Mäkelä muistuttaa.

– Osana LED Nordic -hanketta vierailimme Hellerupin koulussa, jossa sekä opettajat että oppilaat saivat yli sata tuntia ohjausta uusien tilojen käyttöön. Määrä kuvaa hyvin, kuinka tärkeää on varmistaa, että pedagogiikka ja fyysinen tila toimivat saumattomasti yhteen, Pallaskorpi havainnollistaa.

Tiedolla ja yhteistyöllä parempia oppimisympäristöjä

Yksi LED Nordic -hankkeen keskeisiä tavoitteita on, että kertynyttä tietoa voidaan tarjota niin suunnittelijoiden kuin loppukäyttäjien käyttöön. Lopputuloksena syntyykin käytännönläheinen käsikirja, joka kokoaa yhteen parhaita malleja ja tutkimukseen pohjautuvia suosituksia siitä, millainen on hyvä oppimisympäristö. 

– Tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa, josta on todellista hyötyä niin oppimisympäristöjen tilaajille, suunnittelijoille kuin käyttäjillekin, Mäkelä kertoo.

LED Nordic jatkuu kevääseen 2026. Hankkeelle aiotaan hakea jatkorahoitusta, jotta tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ja vertailla myös kansainvälisesti. 

– Kun tilat suunnitellaan hyvin ja käyttäjät saavat tukea niiden hyödyntämiseen, edistetään sekä oppimista että hyvinvointia – niin Pohjoismaissa kuin maailmalla, Mäkelä lausuu.

Teksti: Eveliina Miettunen
Kuvat: Pauli Pallaskorpi