Kovat huoneet

Perinteiseen huoneakustiikan arviointiin on kuulunut vain jälkikaiunta-ajan mittaus. Kovissa huonetiloissa tämä onkin ollut riittävää. Tällöin sekä äänenvoimakkuus että jälkikaiunta-aika riippuvat huoneen kokonaisvaimennuksesta. Tilan äänenvoimakkuus voidaan laskea, kun tunnetaan äänilähde ja tilan jälkikaiunta-aika. Kovat huoneet ovat kuitenkin nykyään hyvin harvinaisia.

Kovassa huoneessa jälkikaiunta-aika voidaan laskea Sabinen kaavalla:

T=0,16 x V/A (s)

missä
T = jälkikaiunta-aika (sekuntia)
V = huoneen tilavuus (m3)
A = ekvivalentti absorptioala (m2)

Ekvivalentti absorptioala A kuvaa äänen vaimennusta huoneessa. Jos huone on tyhjä ja alakaton, lattian ja seinien äänenvaimennuskyky määrittää tilan äänenvaimennustason, tällöin A = αalakatto x Salakatto + αlattia x Slattia + αseinä x Sseinä missä α tarkoittaa äänenvaimennuskerrointa ja S tarkoittaa huoneen kutakin pintaa. Oletamme, että kaikilla seinillä on sama äänenvaimennuskerroin.

Sabinen kaava kertoo, että jälkikaiunta-aika riippuu vain huoneen kokonaisvaimennuksesta eikä äänenvaimentimien sijoittelusta tai huonekalujen ääntä hajottavasta vaikutuksesta. Oletamme, että äänikenttä on diffuusi eli kaikkialla huoneessa ääni hajoaa samalla teholla kaikkiin suuntiin.

Lisätty ekvivalentti absorptioala A laskee äänitasoa diffuusissa huoneessa:

ΔL=10 x log((A0+A)/A0) (dB)

jossa A0 on huoneen olemassaoleva ekvivalentti absorptioala. Esimerkiksi, A0=10 m2 tyhjässä huoneessa, jossa ei ole ääntävaimentavaa akustista alakattoa, ja jossa akustinen alakatto vaikuttaa A=40 m2, äänitaso laskee 7 dB.