Jälkikaiunta-aika

Jälkikaiunta-aika määritellään aikana, jonka kuluessa äänenpainetaso alenee 60 dB. Vaimeneminen voidaan ilmaista käyränä ajan suhteen. Jälkikaiunta-ajan määrittämiseksi voidaan käyttää eri osia tästä käyrästä.

Tunnusluvuista T₂₀ ja T₃₀ käytetään usein nimitystä ”myöhäinen jälkikaiunta-aika”, koska ne kuvaavat vaimenemisen myöhempää vaihetta. EDT vastaa ”aikaista kaiuntaa” ja sen katsotaan paremmin vastaavan sitä, miten huoneen kaiunta aistitaan.

Kun mitataan esikaiunta-aikaa (EDT) käytetään vaimenemiskäyrästä ensimmäistä 10 dB vastaava aika. Jälkikaiunta-ajan T₂₀ määrityksessä käytetään 20 dB vaimenemista vastaavaa aikaa.  Ensimmäisten 5 dB vaimenemista vastaavaa aikaa ei oteta huomioon. Vastaavasti jälkikaiunta-ajan T₃₀ määrityksessä käytetään 30 dB vaimenemista vastaavaa aikaa. Jos vaimenemiskäyrä on suora, tunnusluvut EDT, T₂₀ ja T₃₀ tuottavat saman arvon. Käytännössä käyrä on harvoin suora , mikä merkitsee sitä, että eri tunnusluvut poikkeavat toisistaan. .