Miten akustiikka vaikuttaa lapsiin, joilla on autismikirjon häiriö?

ASD-opiskelijoiden käyttäytymiseen vaikuttavien sisäympäristön osa-alueiden tutkimuksista on ollut puutetta. ”Lapsia, joilla on autisminkirjon häiriö (Autism Spectrum Disorder, ASD), on tutkittu paljon, mutta tutkimuksia ympäristön eri osa-alueista, joilla saattaa olla vaikutusta heidän käyttäytymiseensä, on ollut saatavilla hyvin vähän.

Opetustilat

Aikaisemmissa tutkimuksissa [1, 2] olen tutkinut suhdetta luokkahuoneen ympäristömelutasojen ja lasten toistuvien käyttäytymisten välillä, ja todisteita näiden kahden korrelaatiosta oli löydettävissä. Tulokseni paljastivat, että desibelitasojen noustessa lisääntyivät myös havaitut toistuvat käyttäytymiset. Nämä havainnot esitetään yksityiskohtaisemmin kaaviossa, jossa äänekkäämpi huone lisäsi lasten valittamista, toistavaa puhetta, lyömistä, voimakkaiden äänten tuottamista ja korvien peittämistä. Saadakseni syvällisemmän käsityksen tästä suhteesta, aloitin tutkimukselleni sopivan ympäristön luomisen.” sanoo tutkija Shireen Mohammad Kanakri, PHD, AIA:n osakas (sisustussuunnittelun apulaisprofessori)

 

autismi artikkeli_2.png

Havaitut toistuvat käyttäytymiset: Kovaäänisissä luokkahuoneissa havaittiin huomattavasti enemmän valittamista, toistuvaa puhetta, voimakkaiden äänten tuottamista, toistuvia motorisia liikkeitä ja korvien peittämistä verrattuna hiljaisiin luokkahuoneisiin. Kovaäänisissä luokkahuoneissa havaittiin myös enemmän lyömistä kuin hiljaisessa luokkahuoneessa.

 

Tutkimuslaboratorio tarjoaa hallitun ympäristön akustisille tutkimuksille

 

Ball State Universityn terveys- ja ympäristösuunnittelun tutkimuslaboratoriossa on hallittu ympäristöni akustiikan ja sen vaikutusten arvioimiseksi ASD-lapsilla. Se koostuu leikkialueesta, äänieristetystä huoneesta ja havaintoasemasta. Se on ympäristö, jossa lapset yleensä tuntevat olonsa erittäin mukavaksi ääniohjattujen ominaisuuksiensa vuoksi, ja saan paljon positiivista palautetta vanhemmilta. Täällä voin testata erilaisia ympäristötekijöitä, mutta viime aikoina olen keskittynyt akustiikkaan.

 

playarea_800px.jpg

”Leikkialue”, huone vasemmalla ja ”Havaintoasema”, huone oikealla.

 

Eri äänitasot vaikuttavat sekä lasten havaittavaan käyttäytymiseen että fysiologisiin reaktioihin

 

Pyrkiessäni oppimaan lisää akustiikan ja autismin välisestä suhteesta olen tutkinut, miten äänen erilaiset desibelitasot vaikuttavat sekä havaittaviin käyttäytymisiin että lasten fysiologisiin reaktioihin. Pystyn altistamaan heidät tietylle äänelle, tarkkailemaan erilaisia reaktioita ja tallentamaan samalla fysiologisia todisteita.

 

Äänen lisäksi tallensimme heidän sykkeensä, hengitystaajuutensa ja EKG-lukemansa

 

Viimeisimmässä tutkimuksessani testattiin 2–9-vuotiaita lapsia ja rekisteröimme heidän reaktionsa 40 dB:n, 55 dB:n ja 70 dB:n äänitasoille. Annoimme lapsille tietyn tehtävän ja tarkkailimme heidän fyysisiä reaktioitaan kokeiden aikana, ja rekisteröimme samalla heidän sykkeensä, hengitystaajuutensa ja EKG-lukemansa.

 

Jaoimme havainnot havaittuihin käyttäytymistuloksiin ja fysiologisiin tuloksiin

 

  • Käyttäytymisellisesti lapset onnistuivat pysymään tehtävissään suurimman osan ajasta, mutta 70 dB:n äänitasoilla huomasimme suurempaa vaihtelua kokonaisvaltaisessa käyttäytymisessä. Tässä vaiheessa havaitsimme myös korkeampaa henkisen irtautumisen tasoa.
  • Fysiologisesti havaitsimme ennakoivien mekanismien kehittymistä sen sijaan, että olisimme nähneet yleistyneitä teemoja tai korrelaation kehittymistä lisääntyvien desibelitasojen ja biologisten reaktioiden välillä. Huomasimme, että pystyisimme ennustamaan lapsen käyttäytymisen, jos ottaisimme huomioon akustisen tason altistumisen sekä fysiologisen lukeman, kuten sykkeen, hengitystaajuuden tai EKG:n vaihtelun.

 

Autismikirjon häiriön tutkimussuunta tulevaisuudessa

format_quote

Tämä tieto voi olla äärimmäisen arvokasta ympäristöä ja autismikirjon häiriötä koskevissa tulevissa äänitutkimuksissa, ja toivomme sen tuottavan enemmän tuloksia suunniteltaessa yleisesti hyväksyttäviä tiloja näille lapsille.” Shireen sanoo.

 

Tarkempia tuloksia ja tietoja tästä tutkimuksesta saat pitämällä silmällä artikkelia Ympäristö ja käyttäytyminen, joka julkaistaan täällä!

Lähetä sähköpostia Shireen Mohammad Kanakrille, PHD, AIA-osakas, täältä tai vieraile rakennushallinnon ja sisustussuunnittelun laitoksen verkkosivustolla täällä.

Tähän tutkimukseen viitattiin äskettäisessä julkaisussa ”Melun vaikutus koulutuksessa – tutkimusyhteenveto”. Lue lisää tutkimuksen yhteenvedosta aikaisemmasta julkaisusta.

 

Kirjallisuusviitteet:

  1. Kanakri, S. M., Shepley, M., Tassinary, L. G., Varni, J. W., & Fawaz, H. M. (2017). An observational study of classroom acoustical design and repetitive behaviors in children with autism. Environment and Behavior, 49(8), 847–873.
  2. Kanakri, S. M., Shepley, M., Varni, J. W., & Tassinary, L. G. (2017). Noise and autism spectrum disorder in children: An exploratory survey. Research in developmental disabilities, 63, 85–94.

Otsikkokuva: Painettu uudelleen julkaisusta ”An observational study of classroom acoustical design and repetitive behaviors in children with autism”, kirjoittanut Kanakri, S., Environment and Behavior, 49, s. 866.

 

Englanninkielinen alkuperäinen artikkeli löytyy Acoustic Bulletin julkaisusta. Lue artikkeli>>