Biofiilinen suunnittelu – miten luonto auttaa ihmisiä ja yrityksiä menestymään

Biofiilia tarkoittaa rakkautta luontoon. Se selittää ihmisen vetovoiman luontoon ja halun olla sen keskellä ja sen ympäröimänä. Termin loi saksalais-amerikkalainen sosiaalipsykologi Eric Fromm, ja sen popularisoi 1980-luvulla amerikkalainen biologi Edward O Wilson. Biofiilia-ajatuksen mukaan meillä on geneettinen yhteys luonnon maailmaan elettyämme satoja tuhansia vuosia luonnossa ja osana sitä.

Fromm ja Wilson tunnistivat ihmisten voimakkaan reaktion luontoon ja myös sen, miten oleskelu kaupungeissa vaikuttaa ihmisiin haitallisesti. 

”Ne ovat paikkoja, joissa on paljon stressitekijöitä ja tekniikkaa, mutta puute luonnon läsnäolosta. Yhteys luontoon voi vähentää stressiä ja parantaa kykyämme palautua. Pohjimmiltaan biofiilia on sitä, miten ja miksi rakastamme oleskelua luonnossa ja sen ympäröimänä”, Oliver Heath sanoo.

Biofiilian ideat kokosi amerikkalainen sosiaaliekologi Stephen Kellert. Hän loi puitteet elementeille, jotka voimme tuoda rakennuksiin ja parantaa yhteyttä luontoon, kolmella avainalueella:

1) Suora yhteys luontoon
Kyse on suorasta yhteydestä luonnon todellisiin olomuotoihin – kasveihin, puihin, veteen, raikkaaseen ilmaan, lempeään liikkeeseen, eläimiin ja jopa säähän.

2) Epäsuora yhteys luontoon
Näin jäljittelemme ja herätämme luonnon tunnetta käyttämällä luonnon materiaaleja, värejä, tekstuureja, kuvioita ja erilaisia tekniikoita.

3) Ihmisen spatiaalivaste (avaruuden ja paikan kokemus)
Näin luomme tiloja, jotka ovat jännittäviä, energisoivia ja stimuloivia, mutta myös rauhoittavia ja rentouttavia tiloja. Tähän näkökulmaan kuuluu osien integrointi kokonaisuuksiin, siirtymätilat, liikkuvuus ja kulkureittien löytäminen.

”Tarvitsemme kaikki nämä ominaisuudet onnistuneiden rakennusten luomiseksi. Biofiilisessä suunnittelussa on kyse eri mallien valitsemisesta näillä kolmella alueella, jotta voimme suorittaa suunnitellut toiminnot työtilassa”, Oliver Heath selittää.

Useiden tutkimusten todistamaa

Asuttuamme savannilla, metsässä tai meren äärellä suurimman osan ihmiskunnan historiasta, löydämme itsemme nyt kaupunkimaisista, meluisista ja epäterveellisistä tiloista. Biofiilian idea on tuoda luonto sisälle keinona vähentää stressiä, helpottaa palautumista ja parantaa yleistä henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Näiden positiivisten inhimillisten tilojen luomisesta on monia etuja monissa rakennustypologioissamme, jotka ovat tärkeitä elämällemme. Oliver Heath sanoo, että nämä edut on todistettu lukuisissa tutkimuksissa viimeisten 30 vuoden aikana kaikenlaisissa rakennuksissa.

”Oppilaat oppivat paremmin luonnonvalossa, potilaat toipuvat nopeammin ja vähemmällä lääkemäärällä nähdessään luonnon, ja on myös todisteita siitä, että se parantaa tuottavuutta, luovuutta ja sitoutumista toimistoissa. Biofiilinen suunnittelu on näyttöön perustuva lähestymistapa, josta aivan liian harvat arkkitehdit ja suunnittelijat tietävät tai oppivat opiskellessaan.”

Hän mainitsee hotellit ilmeisenä esimerkkinä.

”Jos lähdet lomalle ja varaat hotellin, jolla on kaksi puolta, joista toisesta on näkymät kaupungille ja toisesta rannalle – kumpi on arvokkaampi? No, on selvää, että useimmat ihmiset pitävät rannasta, ja ovat valmiita maksamaan siitä enemmän.”

Pitkän aikavälin arvo

Oliverin lähestymistapa biofiiliseen suunnitteluun ei tietenkään aina kiinnitä kaikkien huomiota, ainakaan aluksi. Vastustus perustuu kyvyttömyyteen arvostaa hyvää suunnittelua, lyhytaikaisten kustannusten liian suureen painotukseen ja rakennuksen menestyksen mittaamiseen vain aikataulujen ja budjettien täyttämisellä.

”Ellemme tee arviointeja ennen rakennuksen käyttöä ja sen jälkeen käyttämällä sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusta, kuinka voimme koskaan todella ymmärtää arvon, joka rakennuksillamme ja hyvällä suunnittelulla voi olla meille ja yritysten suurimmalle kustannukselle – heidän henkilöstölleen?”

Oliver korostaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan merkitystä kunnostettaessa tai rakennettaessa toimistoja.

”Pitkän aikavälin arvo on se, jota tulisi tarkastella. Kyse on ihmisten houkuttelemisesta, heidän pitämisestä tuottavina, onnellisina ja terveinä ja sen varmistamisesta, etteivät he halua lähteä. Todellisuudessa henkilöstö muodostaa 90 prosenttia yrityksen toimintakustannuksista. Aina, kun työntekijä lähtee, kuten tutkimukset osoittavat, hänen korvaamisensa maksaa 2,5-kertaisen palkan.”

”Olemme käyttäneet liian kauan lähestymistapaa, jonka mukaan suunnittelulla tarkoitetaan yritysidentiteetin ilmaisemista, olipa kyse vallasta, varallisuudesta, asemasta tai mittakaavasta. Biofiilisellä suunnittelulla on kuitenkin paljon sisäisempi lähestymistapa. Sen tarkoituksena on auttaa ihmisiä olemaan parhaassa mahdollisessa tilassa heiltä pyydettyjen tehtävien suorittamiseksi – onnellisia, rauhallisia, rentoja, luovia, kommunikoivia tai tuottavia – auttamaan heitä keskittymään ja hoitamaan tehtävänsä.”

Fyysisiä ja psykologisia vaikutuksia

Työpaikkaliiketoiminnassa käytetään paljon käsitteitä ja termejä: toimintoperusteinen suunnittelu, biofiilinen suunnittelu ja ihmiskeskeinen suunnittelu vain muutamia mainitaksemme. Ei-asiantuntijalle näyttää siltä, että kaikki nämä lähestymistavat ovat kietoutuneet toisiinsa ja keskittyvät periaatteessa samoihin asioihin.

”Voidaan väittää, että biofiilinen suunnittelu on osa ihmiskeskeistä suunnittelua. Pidän biofiilistä suunnittelua kuitenkin kattavana sateenvarjona, paljon tärkeämpänä kuin vain yhtenä osana jotakin. Biofiilisellä suunnittelulla on paitsi fyysisiä, myös psykologisia etuja. Jos kävelet rakennukseen ja näet paljon kasveja ja vehreyttä, saat välittömän visuaalisen signaalinn: jos kasvit selviytyvät täällä, minäkin selviän! Ja kuten kasvit, minäkin menestyn ja kukoistan.”

Melun keskellä

Oliver puhuu paljon evoluutiosta ja siitä, kuinka kaikki aistimme ovat yhteydessä luontoon, ei vähiten kuulomme. Tuhansien vuosien ajan olemme käyttäneet korviamme kuunnellaksemme niin uhkia kuin mahdollisuuksiakin. Oksan napsahtaminen metsässä tarkoittaa vaaraa. Juoksevan veden ääni tarkoittaa, että elintärkeää juomaa on käden ulottuvilla.

”Nykyään meitä pommitetaan työssämme melulla: liikenne, puhelimet, tekstiviestit, näppäimistöä naputtavat ihmiset tai keskustelu lähistöllä. Emme voi vain olettaa, että suuressa avotoimistossa kaikki pystyvät käsittelemään sitä.”

Siksi oikean akustiikan luominen on ehdottoman välttämätöntä, korostaa Oliver.

”Huono akustiikka on erittäin vahingollista kaiken tyyppisissä rakennuksissa. Se on kuitenkin yksi asia, jota niin monet suunnittelijat eivät yleensä ajattele ennen projektin valmistumista.”

Toisen äänikerroksen lisääminen

Sen lisäksi, että akustiikasta saadaan hyvä ja jälkikaiunta-aika lyhenee, Oliver ja hänen tiiminsä ovat kiinnostuneita siitä, miten tilaan voidaan lisätä toinen äänikerros, kerros, joka saa meidät tuntemaan olomme hyväksi.

”Positiivisen akustisen kerroksen lisääminen voi olla erittäin hyödyllistä, etenkin raikkaan, juoksevan veden ääni. Se peittää puheensorinan, joten se voi todella auttaa ihmisiä vähentämään häiriötekijöitä ja työskentelemään vähemmällä fyysisellä ja henkisellä stressillä. Aistikokemuksia on kuitenkin lisättävä sen varmistamiseksi, että ihmiset kuulevat ja myös näkevät veden. Jos kuulet vain veden juoksevan, se saa sinut ehkä ajattelemaan putken hajoamista tai tuntemaan tarvetta käydä WC:ssä. Ja se voi olla ongelma”, nauraa Oliver Heath.

Jos biofiilisella suunnittelulla voidaan lisätä ihmisten onnellisuutta, hyvinvointia ja tuottavuutta, eiköhän ole aika avata ovi luonnolle?


Lue lisää biofiilisestä suunnittelusta osoitteessa: oliverheath.com
Tai kuuntele podcast Biofiilisesta akustiikasta: The Quiet Mark Podcast.

Teksti: Lars Wirtén
Kuvat: Oliver Heath Design