Huoneakustiikan laatu tukee inkluusiota kouluissa: Tanskalainen tutkimus

Opetus on muuttunut, samoin lastemme oppimistavat. Koulu ei ole enää paikka opettajien loputtomille monologeille, vaan lastemme odotetaan osallistuvan keskusteluihin, ryhmätöihin ja poikkitieteellisiin projekteihin. Nykyajan opetus ei ole samanlaista kuin 15 vuotta sitten, ja koulujen akustiset vaatimukset ovat usein riittämättömiä.

Opetustilat Luokkahuoneet Avoimet opetustilat

 

Inkluusio

 

Vuodesta 2012 lähtien tanskalainen koulujärjestelmä on pyrkinyt ottamaan erityisoppilaita mukaan yleisopetukseen ja luokkahuoneisiin. Lapset, joilla on kuulovamma, ADHD, autismi jne., osallistuvat siis tyypilliseen valtion tarjoamaan koulutusrakenteeseen aina, kun se on mahdollista. Valitettavasti luokkahuoneet ovat harvoin valmiita inkluusiota varten.

 

Tanskan rakennusmääräykset

 

Tanskalaisen rakennusmääräyksen BR19 (08) mukaan perinteisen opetuksen luokkahuoneet jälkikaiunta-ajan (T20) ≤ 0,6 sekuntia taajuusalueella 125 Hz - 4000 Hz (20 % sallittu vaihtelu 125 Hz:ssä), kun taas huoneet kuulovammaisille ja muita erityistarpeita omaaville oppilaille vaativat 0,4 sekuntia. Määräys koskee vain uudisrakennuksia, mikä muodostaa haasteen, sillä suurin osa Tanskan kouluista on rakennettu ennen määräyksen voimaantuloa vuonna 2008.

Hyödyllisten akustisten kuvaajien selvittämiseksi on tehty paljon teoreettista työtä, mutta pienempiä lapsia koskevaa käytännön tutkimusta on saatavilla rajoitetusti. Kuitenkin, kun kuulovammaiset oppilaat otetaan mukaan luokkahuoneeseen, on ehdottomasti tarpeen arvioida muutakin kuin vain jälkikaiunta-aikaa – muussa tapauksessa potentiaali voidaan menettää huonon huoneakustiikan vuoksi.

 

Tutkimus

 

Internoise 2020 -tapahtumassa esitetyssä tutkimuksessa selvitettiin, oliko 5. luokan suorituskyvyssä (työmuisti, kuuntelukokeet) nähtävissä eroja ennen akustista kunnostusta ja sen jälkeen, ja erityisesti, oliko mahdollista nähdä muutoksia luokan kuulovammaisen tytön suorituskyvyssä.

 

Koulun luokkahuone – kunnostuksen JÄLKEEN

 

Oppilaat

 

Tutkimuksen luokkahuone oli tavallinen 5. luokan luokkahuone, jossa opiskeli 20 oppilasta. Yhdellä oppilaista oli kohtalainen kuulon heikkeneminen. Kuulovammainen opiskelija oli käyttänyt kuulolaitteita ja perinteistä FM-järjestelmää. Järjestelmää käytettiin kuitenkin harvoin, koska se koettiin vaikeaksi ja ääni oli meluisa. Hänen vammansa on luokiteltu keskivaikeaksi, ja vaikeinta hänen on kuulla korkeita ääniä.

 

Huone

 

Alkuperäinen rei'itetty kipsilevykatto päätettiin säilyttää ja asentaa uusi akustiikkakatto sen alapuolelle. Tämä oli mahdollista suhteellisen korkean kattokorkeuden vuoksi. Luokkaan valittiin seinästä seinään yltävä

AB artikkeli_huone

absorptioluokan A 20 mm:n lasivillakatto T-listajärjestelmällä ja ylimääräinen, U-muotoinen bassonvaimennin (40 mm) lasivillakaton yläpuolelle (peitto 40 %). Lisäksi yhteen seinään asennettiin kolme ääntä vaimentavaa seinäpaneelia (yhteensä 7,2 m2), joita oli mahdollista hyödyntää ilmoitustauluna asennuksen jälkeen.

 

Tulokset

Akustiset tulokset osoittivat, että uuden katon asennuksella yhdessä seinäpaneelien kanssa oli suuri vaikutus useisiin akustisiin parametreihin.

Huomattiin, että nyt luokkahuone oli itse asiassa tarpeeksi hyvä – paperilla – vastaamaan huonesuosituksia inkluusiota varten. 

format_quote

Oppilaiden suoritustestit paljastivat, että uusi akustinen käsittely ei vaikuttanut pelkästään luokan keskiarvoon – vaan kuulovammainen oppilas pystyi vihdoin hyödyntämään potentiaaliaan.

On pidettävä mielessä, että tanskalaisessa luokkahuoneessa on aina taustamelua – täydellistä hiljaisuutta ei tule koskaan olemaan, koska perinteinen tanskalainen opetus sisältää nykyään vertaisoppimista, projektityötä, ryhmätyötä ja yhteistyötä koko luokkahuoneessa.

 

Työmuistitesti ennen kunnostusta ja sen jälkeen – taustamelun kanssa tai ilman

 

Myös kommutointiparien testi ja CLPT-testi osoittivat samanlaisia tuloksia; luokka hyötyi keskimääräisen paljon kunnostuksesta, ja kuulovammainen tyttö osoittautui yhdeksi luokan parhaimmista suoriutujista! Tämä oli valtava kontrasti verrattuna siihen, mitä luokkahuoneessa tapahtui ennen projektin toteuttamista.

 

Johtopäätökset

 

Tästä projektista selvisi, että jos luokkahuone tehdään sopivaksi inkluusiota varten, siitä hyötyvät kaikki – toisaalta, jos akustiikka ei sovellu opetukseen – kaikki kärsivät ja heikoimmat kärsivät eniten.

Hyvin harvat oppilaat menestyivät yhtä hyvin kahdessa eri akustiikkaolosuhteessa, ja huolimatta mahdollisesta puolueellisuudesta monella tasolla, lausunnot tukivat näitä havaintoja.

 

Kadotettu potentiaali?

 

Olisi helppo päätellä, että kaikki ”huonon akustiikan” luokkahuoneessa menetetty potentiaali on paljon kalliimpaa kuin käytettävissä olevat tehokkaat akustiikkakatot ja seinälevyt. 

format_quote

Näin ollen voidaan myös päätellä, että kuulovammaisten opiskelijoiden on mahdotonta saada asianmukaista koulutusta, jos huoneakustiikkaa ei aseteta etusijalle; se käy liian vaikeaksi, jopa mahdottomaksi - jos et kuule mitään, opetus menetetään - ja henkilökohtaisesta taistelusta tulee kestämätöntä.

Lopuksi voidaan päätellä, että useiden akustisten kuvaajien arviointi on erittäin merkityksellistä, ja ehdotetaan, että paikalliset standardit ja määräykset asettaisivat vaatimuksia laajemmin kuin pelkästään jälkikaiunta-ajalle (RT). Kiteytettynä tutkimus osoitti:

 

  • Opetus ja oppiminen on muuttunut.
  • Luokkahuoneiden tulisi tukea tämän päivän toimintoja.
  • Useiden akustisten kuvaajien tulisi olla osa koulujen akustisia standardeja.
  • Luokkahuoneiden optimaaliset akustiset ratkaisut sisältävät muutakin kuin alaslasketun akustiikkakaton.

Artikkeli löytyy englanninkielisenä Acoustic Bulletin sivulta.