Vallilan Voimala uudistui inspiroivaksi työ- ja tapahtumatilaksi

Vallilan konepajan historiallinen voimalarakennus koki perusteellisen muodonmuutoksen vuonna 2025. Heino Groupin käyttöön saneerattu tila yhdistää teollisen kulttuuriperinnön nykyaikaisiin työtilavaatimuksiin ja muuntojoustavuuteen. Lopputuloksena on ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa myös akustiikkaratkaisuilla on tärkeä rooli.

Vallilan Voimalan peruskorjauksessa suunnittelun lähtökohtana oli säilyttää mahdollisimman paljon 120-vuotiaan rakennuksen alkuperäistä ilmettä ja tunnelmaa. Suojellun rakennuksen julkisivut, ikkunat, ovet ja monet sisätilojen yksityiskohdat ennallistettiin huolella. Samalla tiloihin tuotiin nykyaikaiset työympäristön vaatimukset.

Modernit ratkaisut, kuten muuntojoustavat tilat ja tekniset järjestelmät, on sovitettu osaksi vanhaa rakennusta niin, että teollinen särmä ja aikakauden henki säilyvät. Esimerkiksi osa vanhaa putkistoa ja katon ristikkorakenteet jätettiin näkyviin, ja valaistusratkaisut suunniteltiin sulautumaan osaksi alkuperäistä rakennetta.

Moderniksi työympäristöksi muutettua tilaa, jossa on valkoinen akustiikkakatto
Lähikuvaa alakattoon liimatuista akustiikkalevyistä ja mustasta metallirakenteesta
Lähikuvaa mustaan kattoristikkoon kiinnitetyistä valaisimista ja valkoisesta akustiikkakatosta

”Halusimme säilyttää kaiken mahdollisen alkuperäisestä rakennuksesta. Museoviraston kanssa käytiin tarkasti läpi värikerrostumat ja materiaalit, jotta lopputulos kunnioittaa rakennuksen historiaa”, kertoo kohteen sisustussuunnittelusta vastannut sisustusarkkitehti SIO Hanna Gullstén, joka on myös Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkisen luova johtaja.

Jos alkuperäinen materiaali tai rakenne ei ollut pelastettavissa, keksittiin keinot tilan alkuperäisen ilmeen ja hengen säilyttämiseen.  

"Esimerkiksi lattia jouduttiin rekonstruoimaan kokonaan, koska alkuperäisessä punavalkoisessa ruutulattiassa oli teollisuuskäytöstä tulleita haitta-aineita. Kaikki laatoituksen virheet dokumentoitiin museovirastolle, ja uusi lattia tehtiin mahdollisimman tarkasti alkuperäisen näköiseksi – virheineen päivineen", Gullstén kertoo.

Punatiilinen Vallilan voimalarakennus, jossa on korkea savupiippu

Voimalarakennus on yksi Pasilan konepajan ensimmäisen vaiheen varhaisimmista rakennuksista ja lähes yhtä vanha kuin Heinon perheyritys. Rakennus valmistui vuonna 1901, ja sen alkuperäiset pääpiirustukset laati Bruno F. Granholm.

Akustiikkaratkaisut täyttävät sekä toiminnallisen että esteettisen funktion

Korkeat tilat ja suojellut rakenteet toivat akustisia haasteita, jotka ratkaistiin alkuperäistä ilmettä kunnioittavilla ratkaisuilla. Kattilahallin uudet Ecophon Master SQ -akustiikkalevyt suunniteltiin muistuttamaan tilan alkuperäisiä palosuojauslevyjä, jotka oli poistettava haurastumisen takia lisäeristämisen yhteydessä.

”Akustiikkalevyissä on alkuperäisestä alakatosta muistuttava aaltomainen printtikuvio. Mallintajamme teki paljon erilaisia vaihtoehtoja, ja printtitekniikkaa ja oikeaa väriä piti hieman etsiä. Lopulta löysimme kuitenkin ratkaisun, joka säilyttää tilan ilmeen, mutta parantaa huomattavasti akustisia ominaisuuksia. Akustoivan alakaton lisäksi paransimme ääniympäristöä myös tekstiilimatolla ja seinien yläosiin ruiskutetulla akustisella materiaalilla”, Gullstén kertoo.

Myös kattilahallin parven alle lisättiin akustiikkaa: avattavana alakattona toimii täydellisesti tilan estetiikkaan sulautuva musta Ecophon Focus Dg -järjestelmä, jossa on A-luokan absorptiokyky. Ratkaisu vähentää kaikumista ja pehmentää tilan äänimaailmaa.

Aaltomasiella kuviolla printattua Ecophon Master SQ -akustiikkalevyä

Vallilan Voimalan kattilahallin uudet Ecophon Master SQ -akustiikkalevyt suunniteltiin muistuttamaan tilan alkuperäisiä palosuojauslevyjä.

Tarkempi lähikuva: Aaltomasiella kuviolla printattua Ecophon Master SQ -akustiikkalevyä

Aaltomainen kuvio saatiin aikaan printtaamalla akustiikkalevyjen pinta.

 

Korkeaan kattilahalliin tehtiin baarilla ja keittiöllä varustettu tapahtumatila Heino Groupin, sen tytäryritysten Kalavapriikin, Brukettin ja Anton & Antonin sekä yhteistyökumppaneiden käyttöön.

Parven alle asennetut Ecophon Focus Dg -akustiikkalevyt on helppo avata, vaikka alaslasku olisi pieni.

Aulan näyttävä alakatto on valovoimainen taideteos

Yksi Voimalan näyttävimmistä yksityiskohdista on sisäänkäynnin metallinen valokatto, joka toimii sekä taiteena että akustisena ratkaisuna. Elementin suunnittelussa hyödynnettiin taide- ja valosuunnittelun asiantuntemusta, ja se tuo tilaan näyttävyyttä heti sisään astuttaessa.

”Aulan matalaan tilaan haluttiin näyttävä vau-efekti, joten suunnittelimme yhdessä valaisinmuotoilija Petri Vainion kanssa monikerroksisen, läpäisevän metallisen led-valokaton. Halusimme yhdistää taidetta, valaistusta ja akustisia ominaisuuksia. Valokatto toimii sekä tilassa että kuvissa näyttävänä elementtinä, ja sen modulaarinen, huokoinen rakenne mahdollistaa paitsi pääsyn tekniikkaan, myös parantaa tilan akustiikkaa”, sanoo Gullstén.

Kuvassa valokatto: aulaan suunniteltiin yhteistyössä valaisinmuotoilija Petri Vainion kanssa monikerroksinen, läpäisevä metallivalokatto.

Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkinen suunnitteli aulaan monikerroksisen, läpäisevän metallivalokaton yhteistyössä valaisinmuotoilija Petri Vainion kanssa. 

Monikäyttöiset tilat palvelevat pitkään

Heino Groupin tavoitteena oli luoda tila, joka palvelee sekä yrityksen että sen tytäryhtiöiden ja kumppaneiden monipuolisia tarpeita sekä tukisi yrityksen kasvua ja muutoksia. Suunnitteluprosessi toteutettiin tiiviissä yhteistyössä tilaajan kanssa.

”Tila suunniteltiin aidosti käyttäjien tarpeista käsin. Heino Groupilla oli selkeä visio siitä, että tilan pitää olla muuntojoustava ja palvella monenlaisia tilanteita – niin arjen työskentelyä kuin erilaisia tapahtumia. Yhteistyö tilaajan kanssa oli sujuvaa, ja rohkeus kokeilla uusia ratkaisuja näkyy lopputuloksessa”, Gullstén kuvailee.

"Vallilan konepajan alue on todella merkittävä Helsingin kaupunkikehityksen ja kulttuuriperinnön kannalta. On hienoa, että vanhoja rakennuksia kunnostetaan ja alueelle löytyy monipuolista käyttöä!”

Kuvat: © Aukusti Heinonen / Gullstén-Inkinen