EVICURES-hankkeessa kehitettiin suunnittelumalli tulevaisuuden tehohoitotiloille
Seinäjoen uusi tehohoidon ja -valvonnan yksikkö suunniteltiin käyttäjänäkökulma edellä – Ecophon mukana tutkimushankkeessa
Linkki kopioitu
Suomen ensimmäinen yhden hengen potilashuoneista koostuva tehohoito- ja -valvontayksikkö edistää hoitohenkilökunnan yhteistyötä ja potilaiden toipumista. Ecophon toimi uraauurtavan EVICURES-hankkeen yhtenä yhteistyökumppanina.
– Kun osaaminen on keskitetty samojen seinien sisälle, henkilöstön monipuolinen tietotaito on tehokkaammin hyödynnettävissä. Nyt meillä on niin sisätautien, kirurgian kuin neurologiankin osaamista ja konsultaatioapua samassa yksikössä, kertoo sairaanhoitaja Kati Hämäläinen.
Suomen Ensimmäinen
Seinäjoen keskussairaalan uusi 24 potilaspaikan yksikkö otettiin käyttöön huhtikuun alussa. Sairaalan kaikkien erikoisalojen tehohoito ja -valvonta yhdistettiin uuteen yksikköön, mistä hyötyvät niin potilaat kuin hoitajatkin.
Kun monet osaamisalueet keskittyvät samojen seinien sisälle, henkilöstön monipuolista osaamista voidaan hyödyntää tehokkaammin. Meillä on nyt samassa yksikössä sisäsairaudet, kirurgia sekä neurologinen asiantuntemus ja konsultaatioapu.
Keskitetyn toiminnan tavoitteena on parantaa myös kustannustehokkuutta, hoitotyön laatua sekä henkilökunnan ja potilaiden hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Kaikkiaan tilojen rakentaminen laitteineen maksoi noin 12 miljoonaa euroa.
Lähtökohtana yhteiskehittämisen hanke
Suunnittelun lähtökohtana toimi EVICURES-hanke, jossa kehitettiin suunnittelumalli tulevaisuuden tehohoito- ja tehovalvontaosastolle. Suunnittelumalli perustuu EBD- eli Evidence Based Design
-suunnitteluun, jossa hyödynnettiin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tarjoamaa tutkimustietoa sekä käyttäjäkokemuksia.
Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy vastasi projektin arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta.
Kun kyseessä on Suomen ensimmäinen yhden hengen huoneista koostuva tehohoitoyksikkö, tuli koko suunnitteluprosessi aloittaa niin sanotusti puhtaalta pöydältä.
Käyttäjät osana tilasuunnittelua
Tehohoito- ja -valvontayksikön suunnittelu ja rakentaminen pohjautui suurelta osin käytännöstä saatuun tietoon. Henkilökunnalla on laaja tietotaito ja kokemus tilojen käytöstä, kun taas suunnittelijat ja rakentajat tuntevat tilojen tekniset vaatimukset. Nämä kaksi näkemystä piti yhdistää mahdollisimman tehokkaasti.
Nämä kaksi perspektiiviä tuli yhdistää mahdollisimman tehokkaasti.
Käyttäjälähtöisyys oli kehitystyön a ja o. Yksikön suunnittelutyöhön osallistuivat sairaalahenkilöstö, johto, potilaat ja omaiset, sairaanhoitopiiri sekä yhteistyökumppanit.
Teho-osaston tiloihin tutustuttiin etukäteen VR-lasien ja 3D-mallin avulla Seinäjoen ammattikorkeakoulun virtuaalitekniikan laboratoriossa, jossa testattiin tilojen toiminnallisuutta, kalusteiden liikuteltavuutta, valaistusta ja lämpötiloja.
Tutustumalla 3D-mallinnettuihin tiloihin saimme hyvän käsityksen tulevista tiloista, joita on erittäin hankala hahmottaa paperilla ja pohjapiirroksina.
Suunnittelussa pyrittiin ratkaisemaan aiemmissa tiloissa havaitut ongelmat. Esimerkiksi potilashuoneissa tulee olla tilaa työskennellä ja liikutella hoitolaitteistoa.
Työskentelyn helpottamiseksi kaikki huoneet ovat varustelultaan samanlaisia. Näin hoitohenkilökunnan ei tarvitse siirrellä tarvikkeita ja laitteita huoneesta toiseen, vaan kaikki apuvälineet ovat aina saatavilla.
Tilasuunnittelu mahdollistaa tehokkaan toipumisen
Suunnittelussa on hyödynnetty myös tutkimustietoa potilaan toipumiseen vaikuttavista tekijöistä.
Potilaiden hyvinvointia edistetään muun muassa stressiä minimoivilla teknisillä ratkaisuilla: henkilökohtaiset hoitohuoneet on varustettu ikkunoilla tai valaistaan luonnonvaloa jäljittelevällä, vuorokausirytmin mukaan vaihtuvalla dynaamisella valaistuksella.
– Yhden hengen huoneissa muun muassa lämpö-, valo- ja ääniolosuhteita voidaan säätää potilaan haluamalla ja tarvitsemalla tavalla. Näin keho pystyy keskittymään paranemiseen, Jääskeläinen kertoo.
Toipumista edistäviä tiloja
Yhden hengen huoneissa potilaan yksityisyys voitiin varmistaa toimenpiteitä suorittaessa. Lepo ja toipuminen ovat myös tehokkaampia.
Lisäksi potilaan perhe ja ystävät voivat tulla vierailemaan ilman, että muut potilaat häiriintyisivät. Erilliset huoneet myös vähentävät ilmasssa esiintyvien infektioiden leviämisriskiä. Sairaudet eivät leviä yhtä helposti kuin jaetuissa huoneissa.
Lasiseinät valittiin huoneiden erottamiseksi, jotta hoitohenkilökunta voisi tarkkailla potilaiden tilaa ja terveyttä jatkuvasti, jopa huoneiden ulkopuolelta - ja lisäksi huoneiden väliset seinät voidaan jopa muuttaa läpinäkymättömiksi tai himmentää napin painalluksella, jotta potilaiden yksityisyys voitaisiin mahdollistaa.
Tällä hetkellä vielä totuttelemme uusiin tiloihin ja opettelemme niiden käyttöä, mutta henkilökunta on kiitellyt uusia, toimivia ja akustisesti parempia tiloja.