Tarpeeton puheääni on terveysriski

Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto tekivät ensimmäisen suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen jokapäiväisen ääniympäristön vaikutuksista ihmiseen. Tämä ainutlaatuinen tutkimus osoittaa, että jo tavanomainen puheäänen tasolla esiintyvä melu aiheuttaa kehossa stressitilan jo kolmen vartin aikana.

Vertailussa kolme erilaista ääniympäristöä

Laboratoriokokeessa yksi ryhmä työskenteli hiljaisuudessa, toinen tasaisen kohinan aikana ja kolmas tarpeettoman puheäänen aikana. Tasainen kohina oli ilmanvaihdon kaltaista ääntä, jonka voimakkuus oli korotettu samaksi kuin tarpeettomalla puheäänellä. Puheäänenä käytettiin radion puheohjelmaa. Tasaisen kohinan ja puheäänen taso oli 65 dB ja hiljaisuuden 35 dB.

Tutkittava henkilö altistettiin äänelle noin 45 minuutin ajaksi. Kokeen aikana tutkittavat tekivät erilaisia työmuistitehtäviä, joissa suoriutumista myös mitattiin. Lisäksi tutkittavilta mitattiin kehon stressimuutoksia, tässä tapauksessa sykeväliä ja stressihormonipitoisuuksia veriplasmasta. Tehtävien välillä tiedusteltiin kokemuksia ääniympäristöstä ja sen kuormittavuudesta.

Puhe aiheuttaa vielä enemmän stressiä kuin tasainen kohina

Tasaisen kohinan ja tarpeettoman puheäänen aikana stressihormonin taso veriplasmassa oli hiljaisuuteen verrattuna koholla. Eniten työtehokkuutta pienensi ja keskittymistä häiritsi kuitenkin tarpeeton puheääni. Se myös koettiin kaikista äänistä häiritsevimmäksi ja työkuormitusta lisäävimmäksi.

– Yllättävintä tutkimuksessa oli se, että vaikka puheääni oli ylivoimaisesti häiritsevin ääni, tasainen kohina ja tarpeeton puhe kasvattivat lyhyellä aikajänteellä fysiologista stressiä ja heikensivät työtehoa yhtä paljon verrattuna hiljaisuuteen. Pitkällä aikajänteellä tarpeeton puhe aiheutti kuitenkin enemmän stressiä kuin tasainen kohina, selventää tutkimusryhmän vetäjä Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulusta.

Kuva 1. Stressitaso oli korkeampi niillä, jotka altistuivat tasaiselle kohinalle tai tarpeettomalle puheäänelle kuin niillä, jotka altistuivat hiljaisuudelle.

Kuva 2. Tarpeeton puhe koettiin häiritsevämmäksi kuin tasainen kohina tai hiljaisuus. Tasainen kohina koettiin häiritsevämmäksi kuin hiljaisuus.

Tarpeeton puhe häiritsee keskittymistä

Toimistoissa kaksi eniten häiritsevää asiaa ovat melu ja yksityisyyden puute. Eri melulajeista keskittymiskykyä syö eniten tarpeeton puhe eli puhe, jota ihminen ei halua kuulla.

– Kuullessamme mitä tahansa puhetta me pyrimme saman tien tulkitsemaan sanojen sisältöä ja mikäli juuri sillä hetkellä työtehtäväämme liittyy numeroita, sanoja tai tekstiä, syntyy aivoissamme ristiriitainen tilanne. Tällä on merkittävä työtehokkuutta heikentävä vaikutus työmuistia vaativissa tehtävissä, Hongisto kertoo.

Tutkimustuloksista apua työympäristöjen suunnitteluun

Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston tutkimus näyttää, että normaalin puheäänen tasoisella melulla on stressiä lisäävä vaikutus jo vajaan tunnin aikana.

– Tästä voidaan päätellä, että pitempiaikaisessa altistuksessa vaikutukset tulisivat hyvin todennäköisesti olemaan vielä suurempia. Melua tulisi pyrkiä vähentämään kaikin mahdollisin keinoin, koska pitkäkestoinen stressi aiheuttaa terveyshaittoja. Työterveyden näkökulmasta katsoen olisi eduksi, jos työympäristöt ja niiden käyttö suunnitellaan niin, että melualtistus minimoidaan. Tämä on tärkeää etenkin koulujen, päiväkotien, sairaaloiden ja toimistojen kohdalla, toteaa Hongisto.

Tutkimus oli osa Anojanssi -projektia, jonka rahoittivat Business Finland, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö ja yhteistyöyritykset.

Kirjoittanut: Arto Rauta

Linkit tutkimukseen:

https://www.turkuamk.fi/fi/ajankohtaista/2527/tuore-tutkimus-puhemelu-kohottaa-stressihormonitasoa/

http://pub.dega-akustik.de/ICA2019/data/articles/000607.pdf

http://www.akustinenseura.fi/wp-content/uploads/2019/10/akustiikkapaivat_2019_s297.pdf