Toimiva akustiikka on esteettömyysteko

Joka kymmenes suomalainen elää neurokirjolla. Kirjoon kuuluviin synnynnäisiin neurokehityksellisiin häiriöihin kuuluu muun muassa autismi, ADHD ja Touretten oireyhtymä.

– Neurokirjon diagnoosien määrä on kasvanut 2000-luvun aikana tiedon lisääntyessä. Tarkkaa arviota neurovähemmistön koosta on vaikea tehdä, sillä usein samalla ihmisellä voi olla päällekkäisiä diagnooseja, kertoo Autismiliitto ry:n vaikuttamistoiminnan asiantuntija Sari Valjakka.

Autisteja on väestöstä reilu prosentti. Suomesta löytyy siis jopa 65 000 autismikirjon henkilöä.

– Autismikirjo kuvaa sanana hyvin piirteiden moninaisuutta ja toimintakyvyn eroja. Yhdistäviin piirteisiin kuuluvat vaikeudet sosiaalisessa kanssakäymisessä ja vuorovaikutuksessa, toiminnanohjauksessa sekä herkkyys hermoston ja aistien kuormittumisessa, Valjakka kertoo.

Aistit koetuksella

Autismille tyypillistä on poikkeava aistitiedon käsittely. Esimerkiksi kovat äänet voivat johtaa hermoston ja aistien ylikuormittumiseen, joka voi tuntua jopa fyysisenä kipuna.

– Autismikirjolla eläminen tarkoittaa hyvinkin erilaisia aistitoimintojen poikkeavuuksia ja niiden vaikutuksia toimintakykyyn. Oleellista on ymmärtää, kuinka monin eri tavoin ihmiset aistivat ja kokevat ympäristön, kertoo Autismiliitto ry:n koulutettu kokemusasiantuntija Tarja Korhonen.

Korhosta erilaiset aistiärsykkeet kuormittavat merkittävästi tavanomaista enemmän. Hän on herkkäkuuloinen ja poimii muita helpommin ympäristön hiljaisetkin äänet: ilmastoinnin huminan ja sähkölaitteiden särinän.

– Aistitiedon käsittelyn haasteet koskevat käytetystä mittarista riippuen jopa 53–95 prosenttia autisteista, mutta piirrettä ilmenee myös muulla väestöllä. Äänten lisäksi myös kosketus, lämpötila, valot, värit, maku ja haju voivat vaikuttaa yksilöllisesti, Valjakka kertoo.

Hän muistuttaa, että autismiin linkittyy myös positiivisia ominaisuuksia kuten hyvä keskittymis- ja erottelukyky sekä oikeudentaju.

Aistiesteetöntä suunnittelua

Aistiesteettömyyden huomioiminen julkisissa tiloissa – niin suunniteltaessa, rakentaessa kuin sisustaessakin – on neurovähemmistön toimintakyvyn ja osallisuuden kannalta olennaista.  Tarpeiden tunnistamisessa ja esteettömyyden toteutumisessa on kuitenkin edelleen puutteita. Esimerkkinä Valjakka ja Korhonen nostavat esiin avoimet oppimisympäristöt sekä päiväkotien ja koulujen kasvavat ryhmäkoot, joiden vuoksi aistiärsykkeiden määrää voi olla vaikea hallita.

– Onneksi on alettu ymmärtää, että tiloihin on mahdollista tuoda materiaaleja ja tilaratkaisuja, jotka vaimentavat äänimaailmaa. Silloin neurokirjon lapsilla on myös paremmat edellytykset oppia ja opiskella, Korhonen kiittelee.

Suunnittelijoiden tulisikin huomioida neuromoninaisuus panostamalla tilojen riittävään mitoitukseen, akustiikkaratkaisuihin ja äänieristykseen sekä taustamelun ja kaikuisuuden minimoimiseen. Aistikuormitusta vähentävät myös harmoninen värimaailma, häikäisemätön valaistus, pienemmät näyttö- ja lasipinnat sekä selkeät opasteet ja ohjeet.

– Lisäksi on hyvä tarjota mahdollisuus vetäytyä rauhalliseen tilaan. Myös aistiesteettömät ulkotilat, kuten esimerkiksi suojaisat ja hiljaiset viheralueet, voivat toimia palauttavina paikkoina aistikuormituksen keskellä, Valjakka lisää.

Usein autisteilla on myös omia keinoja aistikuorman hallitsemiseen. Korhonen kertoo kuljettavansa mukanaan vastamelukuulokkeita, erilaista korvatulppia sekä stressipalloja tai muita aististimulaatioon käytettäviä välineitä, joilla pystyy rauhoittamaan itseään ja laskemaan kuormitustilaa.

Toimivia tilaratkaisuja

Tietoisuus neuromoninaisuudesta onneksi kasvaa ja aistiesteettömiä tiloja suunnitellaan jatkuvasti enemmän. Julkisista tiloista hyvää esimerkkiä näyttää Amos Rex, jolle Autismisäätiö on myöntänyt Autismiystävällinen-sertifikaatin muun muassa hyvän akustiikan ja selkeän opastuksen ansiosta.

– Myös asuinrakennuksissa voi huomioida aistiherkkyydet. Autismisäätiön uudet asumisyksiköt ovatkin hirsirakenteisia taloja, joissa on hiljainen äänimaailma, Valjakka kertoo.

Korhonen kertoo arvostavansa pieniäkin asioita, joilla julkisissa tiloissa pyritään vaikuttamaan aistikokemukseen ja tekemään ne aistiesteettömiksi.

– Harvemmin tulee ehkä ajatelleeksi, että kuinka paljon aistimaailman haasteet voivat rajoittaa elämää. On todella ilahduttavaa, että meitä autismi- tai neurokirjolla olevia aikuisia on alettu huomioida ja kuulla, Korhonen kiittelee. 

– On myös tärkeä muistaa, että hyvä akustiikka tekee tiloista miellyttävän kaikille käyttäjäryhmille – ei vain autisteille, Valjakka lisää. 


Teksti: Eveliina Miettunen
Kuvat: Studio Juha Sarkkinen

Katso tallenne Autismiliitto ry:n koulutetun kokemusasiantuntija Tarja Korhosen puheenvuorosta Ecophonin järjestämässä Edistä esteettömyyttä -webinaarissa.

Lue lisää:

• Autismiliitto: https://autismiliitto.fi
• "Kun äänet aiheuttavat pahoinvointia" (Autismi-lehti 3/2023, vinkkejä arkeen): https://autismiliitto.fi/materiaalia/autismi-lehti/kun-aanet-aiheuttavat-pahoinvointia/
• Vinkkejä hiljaisista tiloista: https://www.hiljaisetpaikat.fi